Aina ei voi loistaa

Tämän päivän agitreeneistä ei paljoa ole kerrottavaa, etenkään sen jälkeen, kun kone ystävällisesti kadotti äsken kirjoittamani avautumisen. Aloitettiin kepeillä, joilla olin päättänyt ottaa kolme toistoa per puoli. Eka hyvin, tokassa Lennu herpaantui, ja sitten jouduttiinkin vähän metsästämään hyvää suoritusta. Tauon jälkeen tehtiin samaa rataa kuin viimeksi. Lennu oli kyllästyneen oloinen, ja muun muassa putkeen meneminen takkusi, vaikka palkkailin putken jälkeen. Pallon avulla saatiin sentään vähän vauhtia. Tauon jälkeen otettiin kolmas treenipätkä, joka meni ihan penkin alle. Lennu haisteli mattoa, enkä saanut sen huomiota palloilla, nameilla, juoksemalla, riehumalla, heittämällä kuperkeikkaa enkä komentamallakaan. Kaiken huipuksi se haahuili itsensä putken luokse ja nosti jalkaa. Huoh. Hiukan jopa menetin hermoni siinä vaiheessa, pakko myöntää. No, koira kainaloon ja häkkiin odottamaan. Tauon jälkeen kokeiltiin vielä josko saataisiin jotain aikaiseksi. Kokeiltiin välistävetoja neljällä rinnakaisella hypyllä. Saatiin parin hyvää toistoa ja lopetettiin siihen. Lennu ymmärtää välistävedot hienosti jos tehdään erillisenä harjoituksena, mutta viime keralla kokeilin radalla, jolloin ei onnistunut. Muutenkin koira ymmärtää ohjauksen päälle ja tekee mitä käsketään, kunhan sitä kiinnostaa keskittyä. 

Avainsanat:

Jätä kommentti