Pörröinen terrieri

Tänään käytiin Tuusulassa kaikkien rotujen näyttelyssä, jossa avoimen luokan uroksia oli ilmoitettu 9 kpl. Tuomarina Päivi Eerola. Tulokseksi saatiin erittäin hyvä seuraavanlaisen arvostelun kera:

Vankkarunkoinen edukseen esiintyvä uros, jolla lyhyt kaula. Karvapeite pörröisessä kunnossa. Hyvin ilmeikäs urosmainen pää. Saisi olla voimakkaammin kulmautunut ja tiiviimpi edestä. Askelpituus jää lyhyeksi. Hieman raskas liikunta. Reipas esiintyminen.

Jos tämän päivän turkki oli tuomarin mielestä pörröinen, niin onneksi se ei eilisistä sateista huolimatta ollut oikeasti pörröinen sillä tavalla kuin Lennartilla ”parhaimmillaan” voi olla 🙂 Lennu liikkui ennen kehää vähän hassusti, mutta kulki omasta mielestäni kehässä ihan kivasti. Ehkä liikkeissä oli sitten kuitenkin jotain häikkää, ja mietinkin, että ehtisiköhän meidän fyssari vielä käymään ennen kuin jää vähäksi aikaa pois töistä.

Näyttelyn jälkeen pörröinen terrieri pääsi Blancan luokse kylään ja sai samalla reissulla omat pelastusliivit, jollaiset Blancan isäntä oli ystävällisesti Lennullekin hommannut alennusmyynnistä. Nyt kelpaa sitten veneillä, kun on ihan omat pellarit, joissa on kahva ja kaikki!

Näyttelyrintamalla suunnataan todennäköisesti vielä Tervakoskelle elokuun loppupuolella, mutta muita esiintymisiä ei ole suunnitteilla. Aksakisoja sen sijaan olisi tarjolla tulevalla ja sitä seuraavalla viikolla.

Treeniitreenii

Tänään raahauduimme kaatosateessa Ojankoon harjoittelemaan aksaa. Seurassamme oli kaksi tämän vuoden tutustumiskurssilaista, joten rakensimme simppelin radan pätkän, jossa oli heille hyppyä ja rengasta suorassa linjassa ja suoraa putkea, ja meille pari persjätön paikkaa ja loppuun takaaleikkaus, jota olen päättänyt alkaa treenailla. Aloitimme kuitenkin taas keinulla ja kepeillä. Keinua kuusi toistoa niin, että yksi palkka odottaa keskivälin jälkeen juuri ennen alastulokontaktia ja toinen odottaa maassa. Lennu menee keinulle mielellään, mutta jännittää keskikohdan ylittämistä ja heilahdusta. Kai se kuitenkin tästä hiljalleen. Keppejä mentiin neljä kertaa. Oikealta ohjaten menee varmemmin, vasemmalta vähän hapuilevammin.

Radalla otettiin ensin loppupään takaaleikkausta targetin avulla. Palkan odottaessa edessä ei paljoa haittaa, vaikka mamma jää selän taakse. Rata meni kivasti, suoralla sain Lennun aika hyvään vauhtiin. Lopputunnista tehtiin samaa rataa myös toiseen suuntaan, jolloin palkka odotti targetilla loppusuoran päässä. Lennu jaksoi hienosti spurttailla loppusuoran. Josko näillä targetpalkoilla saataisiin menoon sitä kaivattua vauhtia. Loppuun heiteltiin palloja hyvä tovi, jotta terrieri on varmasti kunnolla väsytetty.

Huomenna vuorossa olisi näyttely Tuusulassa. Lennu on tänään saanut kulkea sadetakki päällä, ettei turkki ihan kauheasti kastuisi ja pöyhistyisi. Sen se kuitenkin teki, että pyörähti matkalla treeneihin jossain todella pahanhajuisessa. Toivon, että suurin osa hajusta on takissa eikä koirassa. Muuten saamme kai suihkutella reippaasti hajuvettä huomisaamuna, ettei raadonhaju pistä tuomarin nenään ihan niin pahasti.

 

Huhheijaa

Eilen reenailtiin tällaista rataa (joka nyt syystä tai toisesta näkyy tässä vähän pienenä):

 

Lennun kanssa aloitimme kuitenkin tekemällä pelkän keinun muutamaan kertaan ja pelkät kepit myös pariin otteeseen. Keinulla laitoin targetin puolivälin jälkeen ja loppuun. Toimi hyvin, ja Lenskari teki ihan iloisesti. Jännitti kyllä heilahdusta ja hidasteli, mutta meni uudestaan ja uudestaan, eikä välittänyt pamauksesta. Meillä on nyt ollut aika pitkä tauko keinun kanssa, sillä ihan alkutalvesta Lennu onnistui kehittämään siihen pienen kammon. Olemme kevään mittaan kokeilleet keinua muutaman kerran, mutta muuten olin jättänyt sen odottamaan ja jäänyt miettimään miten ongelmaa alettaisiin lähestyä. Tauon jälkeen ainakin suurin kammo näyttää hälventyneen, joten ehkä jatkamme vain näin, vähän toistoja ja paljon palkkaa. Kepit sujuivat oikealta puolelta ohjaten tosi hienosti, vasemmalta heikommin. Oikealta ei tarvinnut auttaa ollenkaan, mutta vasemmalta joutui vähän tahdittamaan menoa omalla liikkeellä.

Tauon jälkeen tehtiin rataa niin, että palkkasin 5:n, 8:n ja 9:n (keinu), 14 ja 15 (kepit) jälkeen, sekä tietysti lopuksi. Lennu teki rataa reippaasti, pysyi lähdössä ja irtosi hyvin hypyille. Radalla kepeissä oli verkkoja vasemmalla puolella koko rivistö ja oikealla alussa ja lopussa. Verkot hämmensivät Lennua sen verran, että meno oli hitaampaa kuin ilman verkkoja, ja ensimmäisestä verkottomasta välistä meinattiin kävellä ohi. Otettiin kepit kahteen kertaan. Puomilla vaadin pysähtymistä, jonka Lennu ohitti ihan täysin, joten uusittiin se. Yhtä kierrosta enempää ei viitsitty tehdä rataa, vaan tauon jälkeen viilattiin kontakteja puomilla. Sujui ihan kivasti, tosin pari kertaa Lennu ei meinannut ymmärtää vapautusta, jos jäin taakse enkä liikkunut yhtään. Täytyy helpottaa harjoitusta vähän ensi kerralla.

Treeneistä kipitettiin reippaasti pysäkille ja busseilla kotiin, jossa 15 minuutissa vaatteiden vaihto sekä kahvi ja rahkapurkillinen naamaan, jonka jälkeen kaverin polttarireissuun kauniisiin järvimaisemiin. Sää suosi ja hauskoja sattumuksiakin siunaantui piristämään iltaa, mm. kohtaaminen pr-henkisellä palveluasenteella varustettujen iloisten poliisien kanssa. Ensi viikolla onkin sitten jo juhannus, ja taas mökkeilyä luvassa.

Rokotukset

Tänään käytiin ottamassa vuosittaiset rokotukset, tai tarkemmin sanottuna kennelyskä vain, koska muut ovat vielä voimassa. Kyseessä oli ensimmäinen vierailu uudella lähieläinlääkärillämme. Paikka ja henkilökunta vaikutti oikein kivalta, mutta itse kunnostauduin heti perustietoja kysyttäessä sekoilemalla koiran syntymävuoden, vakuutusyhtiön ja osoitteen kanssa. Ai miten niin pitäisi nukkua enemmän? Lennart sen sijaan käyttäytyi oikein mallikkaasti. Punnituksessa painoa oli 10,7 kg, eli aika isohan tuo on. Luulisin, että puolisen kiloa on ylimääräistä vielä, mutta alle 10 kg tuskin mennään. Lääkäri huomautti hammaskivestä yläkulmahampaiden ulkopinnoilla, joihin luut ja Dentastixit eivät oikein tehoa. Lähdimme vastaanotolta Plaque Off -merileväjauheen kanssa, katsotaan jos se auttaisi ennaltaehkäisyssä. Hammasharja ja -tahna pitäisi kaivaa esiin, mutta kun se harjaaminen on niin hankalaa ja unohtuu niin helposti… Rokotusten jälkeen pihalla Lennu hurmasi yhden 12 viikon ikäisen norfolkkipennun ja tämän omistajan. Omistaja oli erittäin vaikuttunut Lennun hämmästyttävän pitkästä pinnasta. Se vain seisoi kiltisti paikallaan meidän jutellessa ja antoi pennun hyppiä ympärillä, kiivetä yli ja ympäri sekä edestä että takaa. Nähtävästi ymmärrystä pentuja kohtaan riittää, vaikka niiden kanssa ei kiinnosta leikkiä.

Paluu arkeen

Blogissa on ollut hiukan hiljaisempaa samoin kuin agilityrintamalla, sillä toukokuun loppupuoli on ollut (koirattomia) reissuja täynnä. Ensin minä kävin Berliinissä ja viime viikonlopun vietimme Lennartin isännän kanssa Tallinnassa, Lennartin lomaillessa hoidossa. Alla kuitenkin muutama kuvatodiste siitä, ettei koira unohtunut matkoillakaan.

Lennart Mauerparkissa.

Lennu Tallinnassa.

Tällä viikolla palasimme sitten arkeen, ja kalenterissa oli trimmi heti tiistaille. Koska olemme kuitenkin inokkaiden agilityharrastajien ympäröimiä, kysyi kasvattaja josko olisimme trimmin sijaan halukkaampia menemään Ojanko Cupin ensimmäiseen osakilpailuun. Lennun kanssa emme sinne ehtineet, sillä minit aloittivat, enkä olisi mitenkään päässyt lähtemään töistä niin, että olisin ehtinyt kotiin nappaamaan koiran mukaan ja siitä sitten julkisilla Ojankoon. Toivottelimme kuitenkin kasvattajalle kisaonnea ja siirsimme trimmin seuraavaan viikkoon. Kauniin kesäisen sään inspiroimina matkasimme illalla trimmin ja kisojen sijaan Rajasaareen, jossa emme ole käyneet sitten viime kesän. Mietin hiukan, että miten Lennu tulee muiden kanssa toimeen, koska keskustasta pois muutettuamme on koirapuistoilu vähentynyt huomattavasti. Ajattelin, että jos se on jo unohtanut kaikki hyvät käytöstavat. Koirapuistojahan meillä on vakituisten lenkkireittiemme varrella kolmekin kappaletta, mutta todella harvoin niissä on ketään muita silloin, kun me satumme paikalle. No, Rajasaaressa ainakin riitti porukkaa, ja Lennu käyttäytyi hyvin. Se löysi muutamia ihan kivoja juoksukavereita, joiden kanssa (tai no, lähinnä perässä…) spurttaili pitkin hiekkarantaa, ja uikin jonkin verran. Myös keppiä haettiin vedestä ihan innokkaasti.

Kävelimme vielä rauhalliseen tahtiin koko matkan kotiin rantoja pitkin. Ilmassa oli ihan mieletön alkukesän kukkien tuoksu.

Tänään meillä oli ekat agilitytreenit reilusti yli kuukauteen. Kesän treenitavoitteena on vauhdin lisäys. Olin suunnitellut päivän ohjelmaksi, että teemme jotain lyhyitä ja vauhdikkaita radan pätkiä ja puomin kontakteja. Ihan alkuun vähän leikittiin uudella leluvirityksellä, jossa täytteetön pitkä karvaelukka on köytetty hännästään matonkuteista punottuun naruun. Lennu oli aika innostuneella tuulella ja riehaantui jopa leikkimään vähän. Radan pätkiä se teki hyvällä vauhdilla, mutta luki kuitenkin ohjausta hyvin. Mitä nyt ekalla yrittämällä karkasi suoran päässä houkuttelemassa olleelle A:lle, mutta pistettäköön ihan positiivisen innon piikkiin. Loppuaika tehtiin puomia kahdella targetilla, ensimmäinen heti puomin päässä ja toinen vähän kauempana. Minttu antoi hyviä neuvoja jälleen kerran. Lennu teki hommia hienosti. Jatkamme harjoituksia ensi kerralla. Tunnin jälkeen käytiin aika kuumalla jäähdyttelylenkillä Tarjan ja poikien kanssa. Herrat lenkkeilivät ihan sopuisasti, toki kaikki hihnoissa ja Lennart kohteliaalla etäisyydellä Tarjan kolmikosta. Yhtään kyykäärmettä ei nähty, mikä oli positiivinen yllätys.

Muuten perusarkeen kuuluu pienimuotoista laihdutuskuuria ja kampauskuuria. Lennu saa nyt vajaan desin nappulaa + ruokalusikan tai kaksi jotain muuta kahdesti päivässä. Treenipäivinä, kuten tänään, aamuruoka jätetään väliin ja nautitaan harjoituksissa palkkana. Liikunnan määrä on pääpiirteissään sellainen, että arki-iltojen lenkit ovat 5-8 km ja vapaapäivien lenkit 8-12 km. Lisäksi tietysti pienemmät ulkoilut useamman kerran päivässä. Kampaamista täytyisi taas harrastaa ahkerasti, että saisi turkin taas suoraksi ja vähemmän pörheäksi. Kesään kuuluvat punkkimyrkyt on laitettu jo kaksi kertaa. Meillä on sekä viime että tänä kesänä käytetty Bayvanticia, joka on toiminut hyvin eikä ole aiheuttanut mitään oireita koiralle.