Lennu pääsi eilen parturiin. Ja minä pääsin näkemään pieniä, viisi viikkoa vanhoja terrierejä. Niillä oli ihan terrierin elkeet ja pienet, terävät hampaat.
Turkki on kuulemma hyvällä mallilla, kun vanhan karvan alta on tulossa hyvää, karkeaa uutta karvaa. Värikin muuttui taas vähän punaisemmaksi, kun vaaleampaa höttöä lähti edestä pois. Trimmatun kuontalon kunniaksi yritimme tänään ottaa vähän poseerauskuvia. Ikää Lennulla on nyt 1 vuosi ja 2 kuukautta.
-
-
Ei jaksa poseeraa enää.
-
-
Tarvittaessa voin katsoa kulmien alta kameraan.
-
-
Mieluiten istun ja katson kaihoisasti alaviistoon.
-
-
Onks nyt ylhäällä?
-
-
Häntä ylös!
-
-
Ai tällee?
-
-
Seiso.
Tämän parempia ei saatu aikaiseksi. Eli Sanna, jos joku niistä eilisistä onnistui, niin lähettäisitkö mulle? 🙂
Lennun röhinä on loppunut, joten ilmeisesti antibiootit tepsivät. Olemme harjoitelleet ahkerasti agilityn kotitehtäväksi annettua kiertämistä. Lennu kiertää hienosti yhden paperikassin, kahden paperikassin ja hupparilla peitetyn paperikassin ympäri. Tänään aamulla tehtiin lisäksi pari onnistunutta toistoa puun ympäri. Kiertäminen sujuu toistaiseksi vain yhteen suuntaan, pitäisi vissiin harjoitella toiseenkin. Aamulla harjoittelimme myös paikallaoloa tyhjässä koirapuistossa. Lennu tietää varsin hyvin mitä kuuluu tehdä, mutta ajallisesti kovin pitkään paikallaoloon sen kärsivällisyys ei vielä riitä. Etäisyys ei niinkään ole ongelma, eikä esimerkiksi se että kierrän sen takaa tai koirapuistossa olevan penkin ympäri. Mutta jos jään muutaman metrin päähän paikalleni enkä tee mitään, niin Lennu ei kovin kauaa malta olla paikallaan ennen kuin tulee luokse. Täytyy varmaan alkaa ottaa aikaa ja harjoitella kestoa ihan järjestelmällisesti.
Huomenna pääsemme ekaa kertaa agitreenaamaan cairn-porukan kanssa Ojankoon. Odotamme innolla! Mutta niitä kyykäärmeitä, joita Ojangossa kuulemma riittää, odotamme vähemmän innolla. Viime yönä näin käärmeistä untakin, tosin unessa niitä oli mökillä, jossa niitä myös on ihan oikeassa elämässäkin. Toivotaan, että emme joudu kohtaamaan.