Tänään otettiin kaksi starttia Tehis Cupin 2. osakilpailussa. Mölleille oli hyppyrata, joka olikin sitten himpun verran mutkikkaampaa sorttia kuin aikaisempien kisojen radat, ja väittäisin myös, että mutkikkaampi kuin mikään, mitä olemme noin pitkänä ratana koskaan treenanneet. Lenskarin kanssa saimme mahtumaan radalle kaksi takaakiertoa, kaksi valssia, kaksi persjättöä putkien jälkeen, yhden persjätön kahden hypyn väliin ja yhden ennakoivan valssin. Tai no, videotarkistuksessa siitä ennakoivasta valssista saattaa tulla myöhästynyt eli tavallinen valssi. Lisäksi perus pyörityksellä mentiin hyppyjä, jotka olivat aika haastavassa linjassa suhteessa toisiinsa. Ensimmäistä kertaa vähän jopa jännitti, koska rata tuntui haastavalta muistaa, kun suoraa siinä ei ollut muuta kuin viimeiset kaksi hyppyä.
No, tämän pitkän pohjustuksen jälkeen on aika todeta, että Lennuhan siis suoriutui radasta erinomaisesti. Tuloksena ekalta radalta 0 virhepistettä, mutta 2,69 yliaikaa. Suorituksen jälkeen olin tietysti erittäin tyytyväinen virheettömään suoritukseen, mutta tuntui, ettei meno kuitenkaan ollut sujuvinta mahdollista. Lennu tuntui hitaalta ja irtosi esteille vähän huonosti, ja saattelin ja varmistelin sen vuoksi paljon. Toinen rata vedettiin sitten nollaradan jälkeen huolettomammin ja saatiinkin vähän enemmän vauhtia mukaan. Tuloksena 0 virhepistettä ja aika – 2,91 s. Lennu haki hypyt paremmin ja oli vauhdikkaampi. Radasta jäi paljon sujuvampi fiilis kuin ensimmäisestä. Sellainenkin tunnelma jäi, että onnistuin hiukan kirittämään Lennua kun muistin välillä odottaa ja rytmittää omaa juoksemista. No, totuus paljastunee taas videolta.
Näillä suorituksilla sijoitus oli 10/33 ja 11/33. Ohi menivät kaikki muut nollaradan tehneet, eli vauhti on selvästikin meidän kompastuskivemme. Ohjaustahan Lennu lukee hyvin, ja itsekin onnistun toisinaan ohjaamaan ihan kiitettävästi. Tai siis ainakin kohtuullisesti. Kesän treenisuunnitelmaan kuuluu siis irtoamista ja vauhtia, vauhtia ja irtoamista. Treeneihin pääsemme vasta kesäkuun puolella, mutta kisasuorituksista päätellen tauosta ei ole ollut haittaa. Edellisen kerran harjoittelimme reilut kolme viikkoa sitten, joten viime aikoina olemme keskittyneet vain kisailuun.
Kisaseurana oli taas hienoja cairneja: Pipsa, Elli ja Lily ihmisineen. Kannustusjoukoissa myös Sohvi, Poppis ja Anne. Kiitos seurasta, kannustuksesta, videoinnista ja kaikesta! Kyllä kannatti taas lähteä, ja tämä oli mitä parhain tapa aloittaa pieni loma. Varsinkin, kun kotona odotti valmis ruoka, ja pöytään käskettiin kattaa myös viinilasit. Kyllä kotijoukkojen tuki on kilpaurheilijoille ensisijaisen tärkeää. Nyt pitäisi vielä pakata reissua varten.