Pientä päivitys- ja treenitaukoa tuli, kun olimme Lennun isännän kanssa viikon Lapissa ja Lennu sillä aikaa etelässä hoidossa. Talvi tuli tänne etelään samana päivänä kuin lähdimme, mutta olihan siellä Lapissa silti vähän talvisempaa. Itse hiihdin 58 km neljän päivän aikana, ja se tuntuukin tällä hetkellä reisissä, pakaroissa ja ojentajissa, etenkin kun kahtena päivänä neljästä suksi ei oikein pitänyt eikä luistanut. Lennulla oli mennyt hoidossa hyvin, kuulemma vain lieviä erimielisyyksiä ja niiden yhteydessä huimaa terrierin päättäväisyyttä oli esiintynyt ulkoillessa.
Tänään pääsimme parin viikon tauon jälkeen aksaamaan, kun kävimme tuuraamassa Sanna-kasvattajaa Ojangossa. Ojangossa ei ollakaan käyty sitten syyskuun lopun, mutta hyvin löydettiin perille läpi lumisten peltojen. Tehtiin tällaista rataa:
Kuten kuvasta näkyy, radalla oli myös kepit. Niihin laitettiin Sohvia ja Poppista varten verkot, ja päätin sitten kokeilla Lennunkin kanssa mitä mieltä se tällä kertaa on verkoista. Aikaisemmin syksyllähän se törmäili kerran verkkoihin, jotka selvästi häiritsivät sitä, joten olemme sen jälkeen jatkaneet vain kädellä ohjaamalla. Nyt Lennu tekee kepit sen verran hyvin jo, että ajattelin, ettei verkoista ehkä enää ole haittaakaan.
Radalla rengas ja tiukka käännös putkelle sujuivat hienosti, mutta ongelmia tuli toisen putken (nro 5) kanssa. Tein persjätön ekan putken jälkeen ja yritin saada Lennun oikealta puolelta ohjaten toiseen putkeen, jossa olisin tehnyt takaaleikkauksen jahka se olisi mennyt putkeen. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä jouduin taas jarruttelemaan omaa vauhtiani ennen putkea niin paljon, että Lennu ei sitten meinannut sinne mennä. Kepit verkoilla menivät hienosti, samoin kuin suora putki ja sen jälkeiset hypyt 9-14. Lennu seuraa ohjausta hienosti ja kääntyy hyvin. Putken 15 kanssa Lennulla ei ollut ongelmaa, se meni sinne ihan hienosti kun oma liikkeeni jatkui samaan suuntaan. Myös 19 meni ihan ok.
Ekalla treenipätkällä tehtiin koko rata yhteen kertaan sopivilla välipalkoilla ja sitten yritettiin vielä hioa hankalaa kohtaa esteillä 3-5. Eipä siinä kai auta muu kuin ottaa työn alle mutkaputken vahvistaminen palkkaamalla, palkkaamalla ja palkkaamalla. Toisella treenipätkällä tehtiin taas koko rata yhteen kertaan. Ei sanottavaa parannusta toisella putkella, mutta muuten hyvä. Sen jälkeen ralliteltiin sovellettuja pätkiä, mm. esteiden 1, 2, 13 ja 14 muodostama suora. Esteitä 3-5 olisi voinut vielä kokeilla vasemmalta puolelta ohjaten, mutta en halunnut liikaa hioa hankalaa kohtaa ettei terrierillä mene hermot.
Pienen tauon jälkeen kokeiltiin vielä verkottomia keppejä viereisellä kentällä. Lennu pujottelee kyllä hyvin, mutta joskus loppupuolella saattaa meinata jäädä yksi väli väliin, varsinkin jos minä lisään vauhtia. Korjaa sen kyllä hienosti kun vähän huomauttaa, joten eikohän se siitä. Kentällä sattui olemaan myös sopivalle korkeudelle asetetut hypyt tällaisessa muodostelmassa:
Testasin ensin miten Lennu menee numeroidun version, ja hienostihan se meni. Sain itse juosta kuvan suuntaan nähden suoraan vasemmalta oikealle, ja Lennu irtosi hypyille hienosti. Seuraavaksi kokeiltiin vielä välistävetoja, eli kuvassa A-C. Näin ihan kokeilemalla opin taas uuden agitermin, kysyin nimittäin Annelta, että ”Onks nää niinku niitä välistävetoja jos me tehään tälleen?” Lennu suoriutui hienosti, seurasi ohjausta hyvin ja irtosi hienosti sivusuunnassa hypyille. Intoa riitti ja keskittyminenkin oli tänään aika priimaa, vaikka oltiinkin Ojangossa pitkästä aikaa. Häiriötä tosin ei juuri ollut, sillä hallissa ei ollut muita meidän porukkamme neljän koiran lisäksi. On se hieno terrieri (ihan kuin olisin sanonut tämän ennenkin)!
Loppuun vielä lumiset jäähdyttelylenkit leidien kanssa. Lennu ihastui tällä kertaa uuteen tuttavuuteensa Jilliin, joka ei kuitenkaan ollut kovinkaan ilahtunut uudesta ihailijastaan, vaan komensi päättäväisesti loitommalle. Lumen myötä ilmestyneet hiihtoladut aiheuttivat hiukan päänvaivaa, sillä ladulla käveleminen ja koiran ulkoiluttaminen on tietysti kielletty, mutta niitä latuja on joka puolella…
Lennu 