Päivän rally aloitettiin kertaamalla viimeksi opittua eteen tuloa ja peruuttamista. Sen jälkeen kokeiltiin edestä sivulle tuloa sekä oikean että vasemman kautta. Käytännössä koira siis tulee liikkeestä eteen istumaan, josta sitten siirtyy sivulle kyltistä riippuen joko oikealta, eli takaa kiertäen (meillä ”sivulle”) tai vasemmalta, eli edestä kiepsahtaen (”viereen”). Molemmista on sitten vielä kaksi eri versiota, joista toisessa jatketaan suoraan eteenpäin ja toisessa koira istuu siihen sivulle. Rally-tokon varsinainen haaste taitaakin olla näiden kaikkien eri kylttien muistaminen ja niiden pienten vivahde-erojen hahmottaminen…
Sitten tehtiin spiraalia sekä oikealle että vasemmalle. Spiraalissahan tehdään ensin lenkki kolmen tolpan ympäri, sitten kahden ja viimeiseksi yhden. Pienenevää ympyrää siis. Teimme harjoituksen kukin vuorollamme keskilattialla ja muut seurailivat sivulla. Spiraalit sujuivat ihan hyvin. Käytännössähän hommassa on kyse ihan vain seuraamisesta.
Seuraavaksi harjoiteltiin erilaisia käännöksiä. Oli jo tuttua täyskäännöstä, jossa ohjaaja kääntyy vasemman kautta ympäri ja koira kiertää oikean kautta ohjaajan vasemmalle sivulle. Sitten oli täyskäännöstä oikealle ja vasemmalle niin, että molemmat kääntyvät samaan suuntaan. Näistä käännös oikealle oli helppoa kauraa, siinähän koira kulkee mukana ulkokaarteessa, joten se ei tuota erityistä päänvaivaa. Täyskäännös vasemmalle olikin sitten haastavampi homma. Ihmisen pitäisi kääntyä vasemman kautta ympäri paikallaan, ja koiran pitäisi kääntyä myös, pysyen koko ajan siinä vasemmalla sivulla. Käytännössä koiran täytyisi siis peruuttaa. Ekat yritykset eivät onnistuneet ollenkaan, Lennu ajautui johonkin eteeni hyvin kysyvän näköisenä. Että mitä ihmettä sä NYT teet ja missä mun niinku pitäis olla? Pidimme pienen tuumaustauon, jonka aikana katsoin miten muut tekevät ja yritin miettiä miten asiaa kannattaisi lähestyä. Saimme ohjeeksi tehdä pari 360 asteen käännöstä vasemmalle, jotta koira muistaa, että siihenkin suuntaan voi kääntyä. Teimme työtä käskettyä ja sen jälkeen kokeilimme täyskäännöstä vähän laajemmalla liikkeellä, eli niin, että en kääntynyt ihan paikallani, vaan vähän kaartaen. Käännös alkoi sujua, joten kyllä se siitä hiljalleen lähtee.
Viimeiseksi kaiken pyörimisen jälkeen harjoittelimme viime kerralta tuttua istuvan koiran kiertämistä, joka meillä ei viimeksi mennyt kovinkaan vahvasti. Viime viikon laiskuudesta huolimatta olemme ehtineet treenata kyseistä liikettä ihan onnistuneesti kotona, ja sen kyllä huomasi. Tällä kertaa ei ollut mitään ongelmaa, vaan liike sujui hienosti. Tai no, sellainen ongelma oli, että Lennu tahtoi tarjota makaamista istumisen sijaan, mutta paikalla olossa ei ollut mitään ongelmaa.
Olen tosi tyytyväinen Lennun keskittymiseen ja harjoitteluintoon. Lennu pysyy omalla paikalla ja pitää namien toivossa hienoa kontaktia vaikka muut koirat liikkuvat lähellä. Minun ei tarvitse pitää Lennua kiinni siinä pelossa, että se karkaisi muiden luokse. Satunnainen haukahtelu on ainoa hieman häiritsevä asia. Vähemmän puhetta, enemmän toimintaa, Lennu tahtoo kommentoida esimerkiksi silloin, kun pitäisi kuunnella seuraavan liikkeen ohjeita. Haukahtelun kitkeminen on vähän hankalaa, koska meillä ei ole käytössä mitään ”hiljaa”-käskyä (en tiedä miten sellaisen ylipäätään voi opettaa). Olen lähinnä yrittänyt olla kokonaan huomioimatta tuota haukahtelua ja ajatellut, että se vähenee, kun haukahtelusta ei seuraa mitään erityistä. Toisinaan sopivan tilaisuuden tullen olen myös palkannut nätisti ja hiljaa olemisesta. Jonkin verran haukahtelu on ehkä vähentynytkin, joten saatamme olla oikealla tiellä.
Lennu 