7 kk

Tänään Lennu täytti seitsemän kuukautta. 7 kuukauden ikäinen Lennu osaa ottaa rennosti, mutta on myös oppinut sisäsiistiksi ja alkanut nostaa jalkaa.

Sisäsiistiksi opettelu on sujunut ilman suurempia ponnisteluja. Lennu pissasi tyylikkäästi Hesarin päälle heti kotiin tultuaan parin kuukauden ikäisenä. Parin ekan päivän aikana tuli muutama lätäkkö muuallekin, mutta niistä viisastuneena laitettiin sanomalehteä myös niihin paikkoihin. Aluksi sanomalehteä taisi olla neljässä eri paikassa, mutta aika pian vähennettiin kolmeen. Sisäsiisteyttä opetettiin palkitsemalla ulos tekemistä nameilla ja kehuilla. Kovin suurta stressiä asiasta ei otettu, koska Lennu teki tarpeensa aina sanomalehdelle jos sisällä tuli hätä. Ekat pari kuukautta Lennu pissasi tosi usein, n. tunnin välein, eikä hätää oikein huomannut, koska Lennu ohi mennessään kävi lähimmän lehden päällä jos oli tarve. Sisälle pissaamista ei huomioitu mitenkään, vaan keskityttiin palkitsemiseen silloin, kun se tapahtui ulkona. Hyvin nopeasti huomasi, että Lennu oli tajunnut jutun jujun, koska pissasi aina heti ensimmäiseksi kun pääsi ulos. Tästä saattoi päätellä, että pissaaminen sisälle loppuu kunhan pidätyskyky paranee. Sen vuoksi emme edes yrittäneet juosta ulos joka kerta kun koiralla ehkä mahdollisesti oli hätä, vaan kävimme ulkona säännöllisesti n. 6 kertaa päivässä ja palkitsimme onnistuneista suorituksista ja ajattelimme, että ajan myötä ”epäonnistuneet suoritukset”, eli sisälle pissaaminen, jäävät pois. Ja niinhän siinä kävikin. Kesäloman lopulla, kun palasimme mökiltä, vähensimme sanomalehtien määrän yhteen. Lennu oli silloin 4,5 kuukauden ikäinen. Lennu kävi sanomalehdellä silloin tällöin, etenkin aamulla jos ulos lähteminen kesti liian pitkään. 5 kuukauden iässä se kuitenkin harveni, ja Lennu osasi selvästi jo pidätellä siihen asti, että pääsi ulos kunhan pääsi ulos tarpeeksi usein. 6 kuukauden tultua täyteen sisälle pissaamista ei ole tapahtunut kuin kerran tai kaksi, ja nyt 7 kuukauden iässä voi sanoa, että Lennu on sisäsiisti. Toimiva metodi siis oli oikean toimintatavan vahvistaminen, jonka jälkeen luonto (eli pidätyskyvyn paraneminen ja myös koiran luonnollinen tarve pitää koti puhtaana) hoiti loput. Tämän kokemuksen perusteella voisi sanoa, että keskeistä on onnistumisen palkitseminen, jotta koira mahdollisimman pian hiffaa pointin, ja että satunnaiset epäonnistumiset eivät kaada maailmaa, koska aika iso tekijä on myös koiran fysiologinen kehitys (joka on varmasti sekä rotu- että yksilökohtaista), eikä sitä voi nopeuttaa. Toki Lennuakin olisi voinut väittää sisäsiistiksi jo 4 kuukauden ikäisenä, jos olisimme silloin kiikuttaneet koiran pihalle puolentoista tunnin välein. Nyt vain koputetaan puuta, ettei murrosiän myrskyissä tule takapakkia ja sisälle merkkailua.